Yhteisopettajuuden malleja

Ammattipajan mallit

Ammattipaja-projekti 2012

 Projektin tavoitteena on ollut :

• Ammatin- ja atto-opettajien verkostoituminen
• Atto-opetuksen työvaltaistaminen/
• Yhteistyömuotojen kehittäminen
• Erityistätukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen tukeminen 

Mukana

• Kangasalan toimipisteen: elintarvike- ja rakennusala - > äidinkieli ja englanti
• Kankaantaankadun toimipiste, Nokia: hotelli-, ravintola- ja cateringala, logistiikka -> matematiikka ja kemia
• Koivistontien toimipiste, Tampere: hotelli-, ravintola- ja cateringala-> kielet
• Ajokinkujantoimipiste, Tampere: kone-ja metalliala -> äidinkieli

Projekti on OPH:n rahoittama.

Alle on koottu projektin aikana kehitettyjä ja kokeiltuja malleja. Voidaan hyödyntää useilla eri tutkintoaloilla.

Lisätietoja Tanja Helenius puh.0503958924 tai tanja.helenius@tampere.fi

Ammattipaja oli mukana Pedatorilla, alla poverpoint-esitys tilaisuudesta

Kangasalan toimipiste Heli Koskinen: elintarvikeala ja englanti

OPS: painotus suulliseen kielitaitoon, integrointi ammattialaan

Heli Laukan kanssa yhteistyössä keittiöenglantia

Myös opettajan esittämiin kysymyksiin sai tutustua etukäteen tarvittaessa opettajan avustuksella, ja tehtävän harjoitusluonteisuutta korostettiin sen aiheuttaman jännityksen vähentämiseksin.

Kangasalan toimipiste Marleena Sintonen rakennusala äidinkieli

Äidinkielessä ongelmana oli, että rakennusalan ja elintarvikealan opiskelijoilla herkimmin rästiin jäävät suullinen esitys, luetunymmärtämistehtävä, raportti ja harjoitusopinnäytetyö. Ratkaisua ongelmaan etsittiin yhdessä äidinkielen opettajan, ammatti-opettajien, työssäoppimispaikkojen henkilökunnan sekä oppimisen tukipalveluiden kanssa.

Kokeiluun mukaan lähteneet menetelmät:

* Oppimisprosessin pilkkominen mahdollisen tuntuisiin osatehtäviin, jolloin kognitiivinen kertakuormitus vähenee.

* Osaamisen näyttö opiskelijalle sopivalla tavalla ja sopivassa paikassa. Aina ei mitata tekstin laatimisen taitoa, joten kirjallisen kokeen lisäksi osaamista voi mitata muutenkin: suullisesti, käsitekarttana, videona, portfoliona tai muulla opiskelijalle itselleen luontevan tuntuisessa formaatissa. Luokkahuoneen sijaan taitojaan voi näyttää esim. työsaleissa. Opiskelijoilta itseltään voi kysyä ideoita osaamisen näyttämisen sekä itse opiskelemisen tavoista.

* Tutkintoalakohtaistaminen eli atto-aineen sisältöjen integroiminen mahdollisimman usein ja kattavasti ammattialaan. Atto-aineiden idea on tukea ammattitaitojen kehittymistä. Opiskelijat kokevat ammattiopintoihin integroidun atto-opetuksen motivoivammaksi kuin kaikille aloille sopivan yleisluontoisen atto-opetuksen.

* Leikkimielisyys, toiminnallisuus ja opiskelijoiden keskinen yhteistyö oppitunnilla.

* Opiskelijoiden tarpeiden mukaan sovitetut aikataulu- ja paikkajärjestelyt.

Esimerkkejä menetelmien soveltamisesta opetukseen:

* Raportin kirjoittaminen on tuntunut opiskelijoista luotaantyöntävältä urakalta. Nyt raportti tehtiin kuitenkin valmiiseen raporttipohjaan, joka oli PowerPoint-tiedosto. Jokaisen dian alareunassa oli opettajan laatimat tukikysymykset opiskelijalle, joka vastasi niihin itse diaan kirjoittamalla. Dioja sai tehdä lisääkin. Dioihin liitettiin myös kuvia itse työsuorituksesta. Kuvat auttoivat palauttamaan omia työvaiheita mieleen ja helpottivat raportointia.  Kerralla näkyvissä tietokoneen näytöllä oli vain osa koko raportista, jolloin opiskelijan oli helpompi keskittyä yhteen osaan kerrallaan. Näin opiskelija tuli raportoineeksi tarvittavat seikat käytännön työstään sekä kerranneeksi käytännön työssä oppimiaan asioita. Opiskelijat laativat raportteja mielellään ja kokivat ammattiosaamisensa tulevan esiin. Raporttipohjaa käytettiin myös autoalan päättötyön tekemisessä, mistä saatu kokemus oli, että opiskelija näytti osaamistaan paremmin kuin mitä hän olisi tehnyt ilman pohjaa.

* Äidinkielen suullinen esitys työsalissa tavallisen luokkahuoneen sijaan oli opiskelijoille mieleen. Äidinkielen opettajalla oli asianmukaiset suojavarusteet päällään, mikä osaltaan paransi opiskelijoiden viestintärohkeutta. Opiskelijat esittelivät tekemiään harjoitustöitä sekä työkoneita ja -prosesseja. Myös oman työn esittelemistä asiakkaalle harjoiteltiin. Opiskelijat antoivat toisilleen rakentavaa palautetta ja toivoivat vastaavanlaisia tehtäviä tulevillekin kursseille. Opiskelijat eivät kärsineet esiintymisjännityksestä ja saivat suullisen tehtävänsä läpi. Äidinkielen opettaja näki opiskelijat työnsä ääressä tulevina ammattilaisina ja sai heihin aiempaa välittömämmän kontaktin, oppi ammattialoista paljon itsekin sekä sai ideoita äidinkielen opetuksen tutkintoalakohtaistamiseen. Äidinkielen opettaja myös piti työsalin sivussa ammattituntien aikaan pienille ryhmille syventäviä tehtävientarkistus- ja ohjaustuokioita.

* Äidinkielen sisältöjen tutkintoalakohtaistamista kokeiltiin rakentamalla rakennusalan luetunymmärtämistehtävä kokonaan ammattiopettajien toiveiden pohjalta. Tehtävässä opiskelijat jaettiin pieniin ryhmiin. Kukin ryhmä sai oman rakennustyöselostuksen, jossa kuvattiin ison rakennuskohteen yksittäiseen huoneeseen suunnitellut rakenteet ja materiaalit. Luetunymmärtämistehtävä oli jaettu viiteen vaiheeseen, joista kukin oli ohjeistettu omana korttinaan. Ryhmä sai uuden tehtävänantokortin vasta, kun edellinen oli huolellisesti tehty. Näin melko laaja tehtävä pilkottiin pienempiin osatehtäviin. Opiskelijat kokivat tehtävän liittyvän kiinteästi tulevaan ammattiin ja tekivät sitä mielellään. Kurssi ei jäänyt kenelläkään kesken luetunymmärtämistehtävän vuoksi.

* Ammattiopettaja toivoi opiskelijoiden saavan lisää rohkeutta päätellä, mitä lyhenteet ja piirustusmerkit tarkoittavat. Niinpä ammattialaan kuuluvia lyhenteitä opiskeltiin siten, että jokainen opiskelija sai listan lyhenteitä ilman selityksiä sekä muutaman lyhenteen selityksineen. Lyhenteiden merkityksiä sai päätellä ja selvittää kavereilta. Jokainen antoi apua muille ja myös pyysi apua multa. Lyhenteitä opittiin yhteistyön, ilon ja pienen kisahengen myötä.

* Rakennusalan tekstejä käytiin tutkimassa oikeilla rakennustyömailla. Siellä huomattiin, että tunneilla harjoiteltuja asioita todella tarvitaan työelämässä.

* Viestintäkulttuuria koskeva äidinkielen kurssi järjestettiin rakennusalalla siten, että tunnit ajoitettiin lukujärjestyksestä poikkeavalla tavalla. Opettaja piti koko ryhmälle yhden oppitunnin, yhdelle pienryhmälle yhden tunnin sekä ohjasi tehtävien tekemisessä toisen aineen tunnin lomassa. Opiskelija taas osallistui koko ryhmän tunnille viikoittain, teki viikoittain itsenäisiä tehtäviä kahden tunnin edestä sekä osallistui kerran pienryhmäopetukseen. Opiskelijat saivat työrauhan sekä henkilökohtaista ohjausta, mikä ei ollut onnistunut aiemmin edes kolmen opettajan samanaikaisella läsnäololla. Motivoituneet ja etevät opiskelijat pääsivät syventämään ja näyttämään taitojaan, opiskeluvaikeuksista kärsivät taas saivat ohjausta opiskeluun.

* Opinnäytteiden tekemistä videon muodossa kokeilivat kokkiopiskelijat. Ns. kokkivideon tekeminen päättötyönä voisi sopia myös muille aloille, sillä videon tehneet opiskelijat kokivat ammattitaitonsa tulleen hyvin esiin motivoivassa hengessä. Videossa opiskelijat ohjeistavat jonkin ammattiinsa kuuluvan työn tekemisen, ja siihen on mahdollista liittää myös tekstiä. Ammattipaja-hankkeen rinnalla pilotoitiin matkailualalla työnhakuportfolion muotoon laadittu opinnäyte kyvyt.fi-sivustoa hyödyntämällä. Äidinkielen kurssin ja ammattikurssien puitteissa laadittuja portfolioita on mahdollista päivittää valmistumisen jälkeenkin ja käyttää apuna todellisessa työnhaussa.

* Työharjoittelun ohessa taitojaan harjoitteli ja näytti elintarvikealan HOJKS-opiskelija, jolle työvaltainen opiskelu on sopivampi ratkaisu kuin perinteinen luokkaopetus. Äidinkielen kurssin pääsisällöt olivat opinnäytetyön laatimisen harjoittelu, työnhaun asiakirjojen laatiminen sekä yrityksen tekstien ymmärtäminen ja tuottaminen. Harjoitukset ja näyttötavat ideoitiin yhdessä harjoittelupaikan johtajan ja erityisopettajan kanssa. Opiskelijan valmistuminen ei jää käymättömistä äidinkielen kursseista kiinni, sillä hän on harjoitellut ja näyttänyt kurssiin kuuluvia taitoja.

Kaikkiaan äidinkielen opettajan kokemukset hankkeesta ovat myönteisiä. Yhteistyö oppimisen tukipalveluiden, työssäoppimispaikkojen henkilökunnan sekä ennen kaikkea ammattiopettajien kanssa on ollut mielenkiintoista ja tuonut mielekkyyttä äidinkielen opetukseen. Hanke on toiminut hyvänä syynä verkostoitua.

Ajokinkujan toimipiste Tampere, Johanna Pyymäki, Kone- ja metalliala

Kone- ja metallialan opiskelijan portfolio - Yhteistyön kanava ja opiskelupolun viitoittaja

• Kone- ja metallialan portfolion sisältöä on ideoitu osana Ammattipaja-projektia.
• Portfoliossa on hahmoteltu kone- ja metallialan perustutkintoon kuuluvien ammatillisten opintojen ja äidinkielen opintojen välisiä yhtymäkohtia ja niiden hyödyntämistä opetuksessa.

Portfolion tavoitteet

• Ajasta ja paikasta riippumattoman yhteistyökanavan luominen
• Kone- ja metallialan perustutkintoon kuuluvien opintojen linkittäminen kokonaisuudeksi/jatkumoksi (etenkin opiskelijoiden ajatuksissa)
• Äidinkielen opetuksen alakohtaistamisen syventäminen ja siten opiskelijoiden motivoiminen äidinkielen opiskeluun
• Opiskelun, työelämän ja ammatin kannalta olennaisten viestintätaitojen vahvistaminen

Kommentteja harjoitustöistä

Vain osa töistä ehdittiin käsittelemään kunnolla keittiötöiden ohessa (ryhmä teki ruokaa lounasravintolaan). Kemian teoriaan joudutaan palaamaan vielä luokkaopetuksessa. Keittiöllä oppilaat hajaantuvat helposti eri puolille tilaa, joten kokeellisen työskentelyn tulosten yhteenveto jäi liian huonoksi.

Myös oppilaiden ammatillisissa työtavoissa oli vielä niin paljon puutteita, että kokeellinen työskentely ei ollut aivan vertailukelpoista. Esim. maustekakkua soodalla ja leivonjauheella leivottaessa tuli eroavaisuutta myös leivontatavassa. Oppilaat eivät malttaneet noudattaa ohjeita sillä tarkkuudella, mitä kemiallisessa työskentelyssä tarvitaan.

Esim. hiilidioksidityössä kaikki ryhmät eivät punninneet sokerin ja hiivan määrää riittävällä tarkkuudella vaan tekivät lisäykset arviolta. Töiden ohjeistaminen ja teorian yhdistäminen kokeelliseen työskentelyyn vaatii vielä lisäsuunnittelua.

Keittiöllä tehdyistä töistä on kuitenkin hyvä lähteä käsittelemään aihetta myöhemmin luokkaopetuksessa ja ehkä asiat jäävät siten helpommin mieleen.

Hotracatin matematiikkaa

Matematiikan opetuksen painopistealueiksi nousivat yksikönmuunnokset, prosenttilaskuta sekä ohjeiden suurentaminen ja pienentäminen. Painopistealueiden kartoittamisen lisäksi tehtiin muutama kokeilu, jossa matematiikan opetusta vietiin keittiölle. Ma2-kurssiin liittyen tehtiin geometriaan liittyvä opetuskerta keittiöllä. Ma3-kurssin puitteissa yhdistettiin sämpylöiden leipominen ja tilastollisten tunnuslukujen laskeminen.

Kankaantaankadun toimipiste, Nokia Taina Hoilijoki

Logistiikan alan kemiaa

• Logistiikan alalla lähdimme ammattipaja-projektissa liikkeelle siitä, mitä aiheita kemian opinnoissa kannattaisi painottaa, jotta ne mahdollisimman hyvin tukisivat ammattiopintoja. Tällaisiksi aiheiksi nousivat korirakenteet (metallit, muovit ja kumituotteet), autonosien kierrättäminen, pakokaasupäästöt ja katalysaattorin toiminta, sähköautot (saasteettomuus ja akut) sekä ilmastointilaitteissa käytettävät kemikaalit ja ilmastointilaitteiden huoltoon liittyvä lainsäädäntö. 

• Ideoimme myös mahdollisia kokeellisen työskentelyn aiheita, joita voitaisiin mennä tekemään työsalille yhdessä ammattiopettajan kanssa. Esimerkiksi pakokaasupäästöistä ja ilmansaasteista puhuttaessa voisimme mennä työsalille tekemään pakokaasumittauksia.